Aattovinokas Eräpyhässä

Slaholla_rungolla1ade liukastuttaa Nunnankirkontietä peittävää jäätä entisestään, kun kävelemme kohti Eräpyhän luonnonsuojelualuetta. Eräkoiran neliveto ja pitävät kynnet käyvät kateeksi.

Sammalet peittävät kivet ja havumetsän pohjan vihreänä mattona. Tie päättyy ja erkanemme polulle. Sadepisaroiden läiskähtely sadetakkiin on ainoa ääni, kunnes tuulen nopea yltyminen liittyy äänimaisemaan.

Lehtipuiden lehdet makaavat ruskeana, liukkaana mattona polulla ja sen vierustoilla. Äkkiä kaiken ruskean joukossa näkyy jotain yllättävää – väriä! Laholla koivunrungolla loistaa jotain keltaista.

heltatKääpiä, luulen ensin, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että niiden alapuolella on heltat – olisivatko nämä nyt niitä keltavinokkaita? Opinnoissamme peruslajilistan lajeja, ja ensimmäinen kerta, kun näen niitä luonnossa.

Sienilöytö sopii hyvin aattoretkeen, sillä laavulla nautimme jouluateriaksi metsäsienikeittoa. Laavun uumenissa on kuivaa ja rauhallista. Eräkoiran valtaa joulumieli – hyvä, lämmin, hellä – jota se osoittaa ihmisseuralaisilleen tasapuolisesti. Tuuli voimistuu voimistumistaan, puhkuu rantamännyissä, puhaltelee kivikkoisiin rinteisiin. Parasta joulumusiikkia parhaassa joulukirkossa.

Advertisements
This entry was posted in luonto, retket and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s