Juhannusaaton havaintoja Pukalan-patikalla

Useimmissa ihmisissä lienee pehmeitä kohtia, kovapintaisimmissakin. Juhannusaaton herkistymisestä vastasi haukkaemo, joka suojeli poikastaan metsässä patikkamme varrella. Taivasta vasten piirtyvästä emon siluetista päätellen linnut olivat kanahaukkoja.

Ensihälytyksen jälkeen emohaukka pudotti lentokorkeutensa kuusten latvojen alapuolelle, ja pian poikanen vastasi sille havumetsän uumenista. Emon ja poikasen yhteydenpito herätti omankin haluni suojella, ei vain poikasta, vaan myös emoa. Astelimme ripeästi eteenpäin, ja pian haukkojen äänet jäivät taaksemme ja haipuivat lopulta kuulumattomiin.

Taivaltamme reunustivat oravanmarjat, metsätähdet, metsäkurjenpolvet, koiranputket, vanamot, kukkimistaan lopettelevat kielot, saniaiset, kortteet, suopursut, juolukat sekä sarat ja muut heinät. Linnuista peippo jaksoi pitää eniten ääntä, silloin tällöin korviin kantautui linnunpoikasten piiskutusta.

Törmäsimme myös kakkamerkkeihin – hassua kyllä, mutta jätökset tuntuvat olevan tavallisimpia merkkejä alueella liikkuvista eläimistä, mistä lajista tahansa. Ketun, jäniksen tai hirven näkee harvoin, mutta jätösten perusteella ne liikkuvat ahkerasti samoissa ympäristöissä kuin mekin. Lintujen yöpymispaikan tai pesän paljastavat joskus puun tyven tuntumaan tiputetut kakkakokoelmat. Myös oksennuspallot kertovat tarinoitaan.

Opettelemalla eri lajien jätösten tunnistusta saa hyvän kuvan siitä, mitä eläimiä alueella liikkuu. Jälkien opettelulla pääsee samaan, mutta ehkä helpoimmin talviaikaan, kun jäljet jäävät lumelle.

Saimme mielessämme nähdä näädän vipeltävän polkua pitkin. Siitä kielivät polulla kiemurtavien paljaiden puunjuurten päälle kikerretyt ulosteet noin parinsadan metrin matkalla. Jätöksiä oli noin viidessä kohdassa, aina juurten päällä. Veikkasimme aluksi värin ja koostumuksen perusteella jotakin lihansyöjää, seuraavaksi tarkensimme veikkauksemme pieneksi petoeläimeksi, mistä päädyimme hetken pohdittuamme johonkin näätäeläimeen (paitsi mäyrään).

Kotona tarkistin määritystämme muun muassa Aronsonin ja Erikssonin Eläinten jälkiä -kirjasta. Siinä kerrotaan petojen käyttävän ulosteita myös reviirinsä merkitsemiseen, minkä kyllä tiesimmekin. Koetin lisäksi löytää tietoa, koskisiko tämä myös näätää, mutta en löytänyt. Eläinten jälkiä (Bang – Dahlström) puolestaan kertoo, että näädälle on tunnusomaista jättää ulosteensa jollekin kohoumalle. Jos tämä olisi lajitentti, vastaisin siis ”näätä” ja jäisin odottamaan, menikö oikein.

virnaUutta ihmeteltävää tarjosi myös kivikkoisella tienpenkalla kukkiva kasvi, jonka tunnistimme joksikin virnaksi. Otin siitä viereisen muistiinpanokuvan, ja kotona selvisi, että se on metsävirna. Näin sen  ensimmäisen kerran, vaikka kasvikirjojen mukaan se on näillä korkeuksilla jokseenkin yleinen.

Kasvit, linnut, eläimet, sammalet, jäkälät, kivet, kalliot… niin paljon ihmeteltävää ja opittavaa, niin vähän aikaa! Onneksi vuodenaikojen rytmitys antaa puuhaan vähän järjestystä. Suunnilleen pöllöjen soitimesta alkaa tiimimme aktiivisin lintukausi, joka vaihtuu kesäkuun kuluessa kasvien tarkkailujaksoksi.

Elokuusta eteenpäin on sienten ja marjojen aikaa, ja pikku hiljaa syksyä kohti lintukausi tekee paluun syysmuuton havainnointina. Syksy on myös rauhallista jäkälä- ja sammalkautta, eivätkä kalliot karkaa talvellakaan. Eikä tässä vielä kaikki: se, mitä vuodenkierron aikana tapahtuu, tapahtuu ilmakehän ilmiöiden ja tähtitaivaan alla.

Lopuksi päivän faktat. juhannusaattona_ValkeajarvellaVietimme juhannusaaton patikoimalla Pukalan virkistysmetsässä Orivedellä. Aloitimme Siitinjärven parkkipaikalta, kiersimme Valkeajärven – Musturin reitin, evästelimme Valkeajärven laavulla (kuvassa) ja lopuksi kävimme Roninmaalla. Sää oli patikointiin mitä hienoin: viileähkö, satunnaisesti aurinkoinen, poutainen. Hyttysiä oli, muttei vaivaksi asti.

Haimme luonnonrauhaa ja saimme sen täydellisesti. Omia lajikumppaneitamme näimme vasta päivän lopussa Roninmaan laavulla, jonne saapui kolmen aikuisen ja kahden pikkulapsen seurue, kun itse olimme jo poistumassa.

This entry was posted in eläimet, linnut, retket and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s