Tampere-hempeilyä, vol. 2

Pari vuotta sitten tunnustin täällä tykkääväni Tampereesta tumput suorina. Tunne on pysynyt samana. Pystyisin lähtemään, mutta vaikeaa se olisi. Paikoille kertyy historiaa, elämään ihmisiä.

Joitakin historia saattaa äityä kolottamaan, ja on lähdettävä puhtaiden pöytien ääreen. Itselleni näissä maisemissa eläminen, historian kertyminen, on merkinnyt juurtumista hämäläiseen maaperään. Silti kai aina pysyn karjalaisena Hämeessä, jonkin sortin muukalaisena. Mutta muukalaisuus lienee sisäänrakennettu, paikkaan liittymätön tunne, varjon lailla kintereillä kyttäävä seuralainen.

Ajan myötä on tullut tärkeää myös siitä, mitä Tampereen ympärillä on: loistavan kaunista luontoa, hienoja lintu- ja muita retkeilykohteita, paljon tekemistä. Ja ennen kaikkea täältä lyhyt matka joka puolelle.

voimalaSähkölaitoksen pato Tammerkoskessa.

pieni_ja_kaunis
Sinisorsanaaras Tammerkosken
yläjuoksulla.

finlaysonEntistä Finlaysonin puuvillatehdasta palolaitokselta päin.

This entry was posted in kaupunki and tagged . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s