Jouluateria Isojärvellä

vesipuuYstäväni, joka toistuvasti palaa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitille, sanoo, että matka on alkanut heti, kun sille on päättänyt lähteä. Olen miettinyt, että tämä on totta kaukaista caminoa pienemmässäkin mittakaavassa, tavallisessa metsäretkessä.

Vietimme Team Annalan kanssa joulupäivän Isojärven kansallispuistossa. Retki löytyy pudotusvalikosta Retkikertomuksia 2013, tai täältä.

Olen aika varma, että myös Annalan retkiosasto lähti matkaan paljon ennen kuin nousi kyytiini. Itse tiesin jo marraskuussa, että jouluna on päästävä metsään, ja kun ehdotin annalalaisille Isojärveä, se sopi heille hyvin.

Olen ollut luonnossa usein yksin, ja enimmäkseen niin, mutta Isojärvi on kansallispuistoista ensimmäinen, jonka ”löysin” omin nokkineni, eli ensimmäinen, jossa kävin itsekseni. Olin silloin autoton, mutta käytettävissäni oli ajopeli, jonka palauttamiseen oli pari päivää aikaa.

Oli kova metsännälkä, ja päätin ajella itselleni tuntemattomaan paikkaan, sellaiseen, johon julkisilla kulkuneuvoilla olisi hankala päästä. Valinta osui Isojärven kansallispuistoon, josta en tiennyt entuudestaan mitään. Katselin kartalta reitin ja läksin matkaan.

Siihen asti olin retkeillyt kansallispuistoissa luonto- ja lintuyhdistysten porukoissa. Ensimmäinen yksinäinen Isojärven-retki oli menoa. Paikka oli kauneudessaan ja monipuolisuudessaan ihastuttava – ja kauneutta ja monipuolisuutta hallitsi täydellinen rauha. Tuolloin Isojärvellä saattoi retkeillä päivänkin verran tapaamatta ketään.

Isojärvi on ensimmäinen paikka, jossa kiikaroimalla näin kaakkurin läheltä ja opin todella erottamaan sen kuikista, joita niitäkin Isojärvellä on. Siellä jouduin myös oikeasti miettimään pelkoa ja pelkäämistä sekä ymmärtämään ja hyväksymään sen, että pelko on ok; se on tunne, jolla on oma tehtävänsä, ja jos se kanavoituu järkevänä varovaisuutena ja harkintana, niin hyvä. Pelkoa ei saa päästää päsmäröimään, vaan sitä on opeteltava hallitsemaan. Luonnossa pelon hallinta on turvallisuutta.

Odotin paljon joulun Isojärvi-päivää, ja jouluaattona tunsin voimakkaasti, että matka on alkanut, kun kaivoin vanhoista papereistani äidin rieskareseptin. Olen kirjoittanut sen muistiin hänen sanelustaan muutama vuosi ennen hänen kuolemaansa. Aattoiltana leivoin joulupäivän aterialle leiväksi rieskan, ensimmäisen kerran äidin ohjeella.

Se tuntui enemmän matkalla olemiselta kuin mikään muu pitkään aikaan. Yhtäältä matka suuntautui joulupäivän retkeen ja hyvässä seurassa nautittavaan ateriaan. Toisaalta tunsin olevani matkalla siihen suvun naisten ketjuun, jossa he ovat leiponeet leipää, kuka kellekin ja mitäkin lajia ja kuinka runsaasti, mutta leipää yhtä kaikki.

Tässä resepti. Otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä, vaan se on kotimurteeni mukaisesti Äitin rieska (tunnetaan myös Mummolan rieskana).

evasrieskat

Äitin rieska (Mummolan rieska)

½ l piimä-vesi-sekoitusta
0,5 palaa hiivaa
reilu ½ rkl suolaa
reilu loraus rypsiöljyä

Sekoita sakeaksi velliksi sämpyläjauhojen kanssa (mieluiten Myllyn Parasta, Sunnuntaikin on ok, mutta EI [tässä on sen jauhomerkin nimi, jota äiti painokkaasti kehotti välttämään].

Alusta vehnäjauhojen kanssa napakaksi.
Ei tarvi irrota sormista.

Anna taikinan kohota.

Leivo.
Annoksesta tulee pari normikokoista rieskaa tai yksi hyvin iso. Ennen leipomista taikinaa pitää vaikka läiskiä pöytää vasten, jotta ilma lähtee pois, tai muuten kuori nousee paistamisen aikana irti muusta rieskasta.

Kohota rieskat.

 Tuiki ennen uuniin laittamista rieskojen pintaan reikiä. Äiti tuikkii sahanteräveitsellä, jossa on pitkät hampaat.

Paista 220 asteessa kullanruskeiksi, tähän menee noin ½ tuntia. Kypsä rieska kuulostaa ontolta, kun sitä koputtaa pohjaan.

* * *
Tässä koko ohje, siitä on vuosikymmenet leiponeen ja kokanneen ihmisen tyyliin jätetty joutavanpäiväinen hienosäätö pois. Kuten se, missä vaiheessa suola ja rasva laitetaan mukaan. Suola laitetaan piimä-vesi-seokseen ja rasva lisätään alustamisen loppuvaiheessa.

This entry was posted in retket. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s