Lehtokerttu ja muita lentäviä

Kun pari viikkoa kestänyt sairastelu vei voimat, tuli keskittyneeksi aika pieniin asioihin – niitä suuria kun ei jaksanut. Ulkoilu rajoittui portaille ja pihaan, mutta se riitti määritysseikkailun aloittamiseen. Eräänä aamuna rantakoivikon latvustoista korviin kantautui kirkas, soliseva lurittelu.

Yritin saada linnun kiikariin ja kaukoputkelle, turhaan. Määritys olisi tehtävä laulusta. Tehtävä tuntui mahdottomalta, mutta kuluivatpa sairastelun voimattomat valvehetket ratevasti.

Aloitin helposta päästä, eli karsimalla pois lajit, jotka laulavat toisin kuin tuo koivikon kultakurkku. Ei vesilintu, petolintu, rastas eikä tiainen. Ei varpuslintu, peipponen eikä mikään varislinnuista. Sirkku? Hmm… eiih… Pikku hiljaa rinkiin jäivät kerttuset ja kertut. Jokin kerttunen? Ei mikään niistäkään. Kertuista tärppäsi: lehtokerttu! Varmistin asian useaan kertaan. Ensin live-esitys, sitten sama linnunlaulu-DVD:ltä ja Suomen fauna -DVD:ltä, sitten taas live-esitys jne.

On ollut aikaa seurata myös nuolihaukkojen elämää. Ne ovat nyt yli viikon kuhertaneet kuusessa, jonka kummitätini istutti lapsena 70 vuotta sitten. Eilen katselin toista linnuista kiikarilla. Se suki sateen piiskaamia sulkiaan, joista jokainen näytti törröttävän omaan suuntaansa.

On ollut opettavaista seurata haukkaparin elämää. Olen oppinut niiden äänistä ja soidinkäyttäytymisestä yhtä sun toista, mutta ehkä hauskinta on ollut oppia erottamaan pieni haukka istumaoksaltaan.

Tarkkailun tuloksena olen herkistynyt huomaamaan nypyt, näpyt, tikut ja tihentymät lehvistöissä ja oksistoissa. Jokin niistä saattaa hyvinkin osoittautua linnuksi.

Lopuksi vielä yksi havainto siivekkäistä. Lepakko, jonka lajia en tunnistanut, lepatteli omenapuiden yllä eräänä iltayönä viime viikolla. Varsinainen yllätys lepakko ei ollut, sillä pihapiirin rakennuksissa on asunut lepakoita niin kauan kuin muistan. Olen myös aina pitänyt niistä, etenkin poikasista. Joskus pudonneita lepakonpoikasia on saanut autella ilmaan tai takaisin sinne, mistä ne ovat pudonneet.

Niin, ja halkoliiterin puupinossa pesii punarinta! Tarkoittaa, että haudonnan ja poikasajan viikkoina polttopuut kerätään mistä kerätään, mutta lintuja ei häiritä.

This entry was posted in linnut. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s