Ulvontaa ja saunontaa

Ouuu-ooUUuu-uuuaaAAAuuu…!  Mistä otuksista ääni aamuseitsemän jälkeen lähtikin, se nosti ihon kananlihalle, ja peruin siltä seisomalta lenkkeilyaikomuksen äänten suuntaan, itäisen naapurikunnan rajalle.

Kysyin ulvontaa kuuntelevalta alkuperäisasukkaalta, mahtaako näillä kylillä asustella ulvovia koiria. Hän luetteli lähes nimeltä jokaisen koiran kymmenen kilometrin säteellä, ja ei, niistä kukaan ei ulvo.

Vai niin.

Toivoin hänen vastaavan, että Virtasen Musti ja Mäkisen Turre siellä vain jollottavat.

Kuulin ulvontaa ensimmäisen kerran viikko sitten, kun iltapimeällä vilvoittelin saunan kuistilla. Tänään kuuntelin korvat höröllä saunavesiä avannosta kanniskellessani, toivoin kolmatta esitystä.

Vain palokärki kirkui ja talitiaiset lauloivat keväthuumaista titityytä. Pikkuvarpuset silputtivat tervalepän latvassa. Käpytikka päristeli lahoilla koivunrungoilla. Naapurikylässä haukkua kilkutti pari koiraa, Piiparinen istui jäällä moottorikelkan raitiossa, tuijotteli mietteissään länsirannalle.

Kyllähän täällä Etelä-Karjalassa susiakin on, itärajan tuntumassa. Jälkiä olen joskus järven takana nähnyt, niiden jättäjää en koskaan. Minulle sopii hyvin tällainen rauhanomainen rinnakkaiselo vähintään kuuloetäisyyden päässä toisistamme – mitä nuo tämänaamuiset ja viikontakaiset toiset sitten ovatkaan.

Loppuun saunatunnelmia.

* * * *


PÖÖ! Omatekemä ukkeli
saunapolun varrella.

This entry was posted in talvimeininki. Bookmark the permalink.

5 Responses to Ulvontaa ja saunontaa

  1. Kaisu says:

    Mäkelän lapinkoira ulvoo kyl, oon ite kuullut hiihtolenkillä. Aika kesyn kuuloista, mutta ulvontaa, yhtä kaikki.🙂

    • Tuula says:

      Rauhoittava tieto, sinänsä, mutta tämä kuului aivan päinvastaisessa ilmanssuunnassa, järven itäpään takana, osapuilleen Ihaksin kylään päin sillä kaistalla, jolla ei ole asutusta mailla halmeilla. Ja kuulosti hyyyvin villiltä… Vaan saattoivathan ulvojat olla vaikka ajokoiria, nyt kai metästetään ainakin jäniksiä.

  2. Kaisu says:

    Kääntyisin koiran kannalle, yleensä tylsin vaihtoehto on se oikea. Vaikka olisihan se jänskän kylmäävää, jos siellä oliskin ollut sus!🙂

    • Tuula says:

      Onneksi tai valitettavasti olet oikeassa, että yleensä tylsin vaihtoehto on se oikea. Mutta tämä ulvonta ei ollut niin “pinnallista” tai ohutta kuin koiran, vaan täsmää tuohon, mitä Linda kertoi kurkkulähtöisestä äänestä. Mutta susihavaintoja ei kuulemma ole tänä talvena noilla main tehty, tai sitten niistä vanhaan tapaan ei vain puhuta. Viikko sitten en kuullut enää mitään enkä ketään. Järven takanakin oli vain ketun jäljet, oli pinkaissut jäällekin.

  3. Kaisu says:

    Lindahan on kuullut suden sinä jouluna, kun siellä susia oli. Muutama vuosi sitten. Oli keskiyö, katsoin telkkaria, ja Pipari lähti kuin ammuttuna ulos. Linda kertoi, että se oli voimakasta, paljon voimakkaampaa kuin minkään koiran. Tuli syvältä villistä kurkusta…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s