Hetki sateiden välissä

Melkein kuulee oman verenkiertonsa, niin hiljaista on. Askelten alla narahteleva laituri synnyttää muutaman värisevän aallon tyyneen pintaan.

Koko päivän jatkunut sade on tauonnut, järvelle muodostuu sumuriekaleita.

Järven takaa kantautuu kahden metsästyskoiran haukku, yhtä aikaa kumea, kimeä ja kiihkeä. Kaislikossa, haukusta puolisen kilometriä länteen, kahlaa hirvi. Askellus ruovikossa kuuluu kuin vierestä, nopeat, kahahtelevat loiskahdukset, jotka päättyvät yhtä yllättäen kuin alkoivat. Korppi raakkuu, harakka ja närhi rääkyvät; punatulkku viheltää yksin tervalepän latvassa kuin parvettomuudestaan hätääntyneenä.

Harvat äänet vain korostavat hiljaisuutta ja pysähtyneisyyttä, kunnes hämärän ja pimeän rajamailla alkaa uusi sade, herättää maiseman liikkeellään ja kohinallaan, voimaa täynnä.

This entry was posted in luonto. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s