Jäätävän hyytävää

Kun järvi saa syksyllä jääkannen, tietää edessä olevan tuiskua, pyryä, räntää, kuuraa, narskuvia askelia, höyryävää hengitystä, pakkasen paukahduksia puissa ja rakennuksissa, nuoskaa, hankikantoa, eläinten jälkiä hangella, lumikiteiden kimallusta auringossa ja kuutamossa. 

Ja jäisiä elämyksiä.

Luistella sileällä jäällä, tummalla ja kiiltävällä. Levittää kädet ja antaa tuulen työntää selästä vauhtia. Jos järvi on jäätynyt tuulella, jää on ryppyinen ja luistellessa täristää
– jos ylimalkaan voi luistella. 

Maata vatsallaan kylmällä ja kovalla syysjäällä, läpinäkyvällä. Katsoa pohjaa, kiviä, lahoavia vesikasveja. Sulattaa jäähän kuoppa sormenpäällä. 

Kävellä tai hiihtää jäällä. Lihakset jännittyvät, viima nipistelee kasvoja kuin neulaparvi, eikä voi aivan varmasti sanoa, onko pistely pelkästään kylmää, vai onko kylmä niin kylmää, että se jo polttelee. Tuuli on kasannut lumesta dyynejä, välillä jää kuultaa harmaana lumikerroksen läpi, välillä lumi murtuu levyinä askelten tai suksien alla.

Entäpä jään äänet! Miten komeaa on railojen synty, miten hyytävästi jää vonkuu kiristyvässä pakkasessa tähtisinä öinä! Ja kuinka leppoisasti pora kahistaa jäätä helmi-maaliskuussa, kun veivaa pilkkireikää kevätjäähän. Sulavan jään ripinä ja rapina huhtikuun auringossa. Ja tuoksu! 

Jää kiehtoo, vetää puoleensa, mutta myös pelottaa. Entä jos se pettää? Entä jos astuu lähteeseen tai virtaukseen? Entä jos sujahtaa sukkana keväisen puikkojään läpi? Jos hukkuu, ehtiikö pelätä ja kauhistua?  

Jääkokemukseni ovat järviltä. Avarampiin tiloihin on käytettävä muiden kokemuksia. Luin selkäpii kananlihalla Kari Suomelan kertomusta hiihtovaelluksesta Pohjoisnavalle. Vettä oli notkuvan jääkannen alla monta kilometriä. Hytisyttävien elämysten tarpeeseen käyvätkin ensiavuksi Suomelan kirjat Pohjoisnapa – jäinen haaste ja Etelänapa – tuulinen tavoite

Tässä muutama kuva, jotka on otettu jalat turvallisesti maan kamaralla. Tampereen Kauppi, Näsijärvi 25.11.2010 klo 9.45 – 10.45.

 
Kylmä vesi ryöppyää ja velloo
pohjoistuulessa.

 
Kivet kuin kolme rupattelevaa
rouvaa pitsilakit päässä.


Ylin jään peittämistä kivistä näyttää hain
kuonolta.


Jäävuode kylmän eläjille.


Jää kuorruttaa veneet ja telit.


Jäisten näppien hyinen ote
veneen pohjasta.


Tästä ei pääsisi ylös. (Vrt. Haisuliterveisiä
meriltä / arkisto / elokuu.)

This entry was posted in luonto, talvimeininki. Bookmark the permalink.

2 Responses to Jäätävän hyytävää

  1. talvicamino says:

    Puerta Vallartassa on +26.
    Hienoja kuvia, naita voi nayttaa ihmisille, jotka eivat oikein osaa ajatella, mita se kylma tarkoittaa. Naissa kuvissa nakyy veden lampotila, brrrr.

    • Tuula says:

      Oikea kissanilma! Ei muuta kuin varpaat mereen ja aurinkoa iholle. Täällä Helsinki on maan lumisin kolkka ja meidän Nässy on nyt jäässä, jäätyi kuulemma pykälille. Paula Pakettiauton kattoindeksillä mitattuna lunta on Tampereen Kalevassa tullut parina viime päivänä vähintään vaaksan verran.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s